E L O N M
Y R S K Y T
MYRSKYTUULET VOI
HETKESSÄ VIEDÄ
LAIVAN SUURENKIN
ANKKURISTAAN.
MERIMIESKÄÄN EI
KAIKKEA TIEDÄ
MITÄ AALLOT
SAA TAHTOESSAAN.
MERIMIESKÄÄN EI
KAIKKEA TIEDÄ
MIKSI AALLOT
NOIN HUUHTELEE
MAAN.
MIKSET
OLLUT VAIN
SEN ILLAN
NAINEN
JOTA
KAIPAAMAAN JÄÄDÄ
EI LAIN?
KOSKAAN
ENÄÄ EN
OO SAMANLAINEN -
JOTAIN
HULLUUTTA SINULTA
SAIN.
AALLOT
SUURETKAAN EI
ANNA RAUHAA,
LAINE HUUHTELE
KUVAASI POIS.
AINA
RANNASSAKIN MYRSKY
PAUHAA,
VAIKKA
SIELUUNSA PALJONKIN
JOIS.
MYRSKYTUULET VOI
HETKESSÄ VIEDÄ ...
MISSÄ
PUNAISEN NÄÄT
ÖISEN VIITAN
NÄYTEIKKUNAA
VERHOAVAN,
LUONA
TULISEN TUON
SENJORIITAN
HUOMAAT
MERIEN TAIVALTAJAN.
MERI AIKANAAN
TAAS VERON
SAISI -
TUSKAN VIILTÄVÄN
SILMISTÄS NÄIN;
KODIN
AUTIUS VAIN
JOHDATTAISI
SINUT
KUITENKIN SYDÄMESTÄIN.
MYRSKYTUULET VOI
HETKESSÄ VIEDÄ ...
Lauluihin
Pääsivulle