K U N K A T S O T L A S K U U N A U R I N G O N
TULI LOMA, MENI LOMA -
MENI MYÖSKIN KULTA OMA;
KANSSAS OISIN TAHTONUT VAIN OLLA PITEMPÄÄN.
MERILLÄ VAIN SULLE ELIN
SATAMISSA AJATTELIN:
VOISIKO NYT TÄSSÄ KÄYDÄ ETTÄ MAIHIN JÄÄN?
HALUSIN NIIN YSTÄVYYTTÄ - OMAN MIEHEN LÄHEISYYTTÄ -
LUULIN JOTTA MUA VAIN TAHDOT RAKASTAA.
VÄHÄN AIKAA OLIT HELLÄ - PIAN ALOIT NIMITELLÄ
KUIN EI OISI MERINAISTA PAHEMPAA.
KUN KATSOT LASKUUN AURINGON
NIIN TIEDÄT MISSÄ KULTAS ON:
KAUAS OLEN MATKALLA
JA MUISTOT MEISTÄ KIPPAAN ATLANTIIN!
KUN KATSOT NOUSUUN AURINGON
NIIN TIEDÄT JONKIN GIGOLON
SILLOIN NAKIT NAKKEINA JO MAKSAVAN,
JA TOIVOTAN SUT HYISEEN HEMMETTIIN!
KADONNUT EI UNELMANI:
HALUUN NÄHDÄ LAIVALTANI
MAININKIEN TAKAA VÄLKEHTIVÄT KAUPUNGIT.
SINÄ KERROIT KOUVOLASTA -
MINÄ PUHUIN PANAMASTA;
YMMÄRRÄN KUN MUUALLE VAIN HILJAA TUIJOTIT.
VAPAUS ON KYYNELEITÄ, SYDÄMIÄ PETTYNEITÄ -
TUOLLOIN MERI TUUDITTAA UNEEN HAIKEAAN.
KYSYN SILLOIN TÄLLÖIN MIKSI
OIKEIN ALOIN SEILORIKSI? -
VAIKKA TUULTEN LUONA PARHAAN MIELEN SAAN.
KUN KATSOT LASKUUN AURINGON …
San. Pertti Raasu
Säv. Matti Taikina