MURHA

       

       MINULLA ON VAIN MURHA

       ei ruumista

       mutta haluaisin tietää

       kenet poistin päiviltä.

 

        Jotkut kutsuvat häntä paimeneksi

        jossain kuiskaillaan vapahtajasta

        toisaalla kuulen kerrottavan ankarasta tuomarista.

        Vai tarkoitetaanko niillä sitten samaa?

        Näkymätöntä

        joka kaikessa näkyy

        jonka sana jähmettää

        kuin oisi kuultu henkipaton tulleen?

 

       Tuon jonkin

       minä kuitenkin murhasin samalla

       kun lapioin rakkaitteni päälle murenevaa sepeliä

        yrittäessäni tehdä edes pientä kekoa

        muistoksi tuulelle

         merkiksi kysymyksilleni -

        jälkeenikin jääville

        kun olen muualla etsimässä

        sitä joka oli

        jota ei ollutkaan

        jonka murhasin

        kuin kaadetaan mätä puu.

 

       Sitä olen etsimässä.

        Joskus hänet löydän

        vaikka se vaikeaa onkin

       sillä hän on joka paikassa

       ja ei missään

       ja vain vähän voin kutsua itselleni apulaisia.

 

       En voi antaa tuntomerkkejä

       sillä kuvaukset perustuvat kuulopuheisiin

       ja kuvat vain kätten töihin.

       Ja väitetään hänen kuolleen jo -

        kuolleen jo ennen minua.

 

        Mutta minä hänet murhasin

        vaikken voi ottaa siitä täyttä kunniaa

        sillä kuolemattomat elävät

        ikuisesti

        ja minut vain kivitettäisiin

        vääristä tiedoista.

       Siksi voinkin apulaisilleni vain sanoa:

       tuokaa hänet kuolleena

       ja älkää unohtako hänen laukkuaan -

       siellä on elämäni.

 

 

 

                                                                                                                    Runoihin

                                                                                              Pääsivulle