OLEN
KULKIJA HÄMYISEN MAAN
ja työni on saattaa vastuuseen
jotka pimeyttä pitävät
pilkkanaan.
Sammutan valoja
lyhtyjä murskaan;
pieniä aloja
jossa näen hurskaan
palvovan loistavaa jumalaa
pilkkaavan eloa kauniimpaa
ne saatan taas muotoon oikeaan
kädellä ankaralla
yhtä-ainoaa kumartamaan.
Kaunis taikka raihnainen
pidän huolen että ihmisten
jotka kulkevat etsien
olisi hyvä ja kokisivat he
turvaisaa.
Että voisimme olla huulin
nauravin
vailla tuskaa raastavaa
edes hetken toisenkin.
Vaalisimme
hentoista unelmaa
jota ilman ei voi rakastaa.
Runoihin